perjantai 8. huhtikuuta 2011

wouldn't it be loverly?

My Fair Lady
(George Cukor)
(1964)

My Fair Lady oli alkujaan Broadway-musikaali, joka puolestaan pohjautuu näytelmään Pygmalion. Se kertoo Eliza Doolittle -nimisestä kukkaistytöstä, joka on kuvankaunis, mutta joka käyttäytyy ja puhuu kuin katupoika. Kieltentutkija Henry Higgins (Elizalle 'Enry 'Iggins) lyö ystävänsä Pickeringin kanssa vetoa siitä, pystyykö hän kouluttamaan Elizasta puolessa vuodessa hyväkäytöksisen, salonkikelpoisen leidin.

Vihdoin sain katsottua tämän kahdeksan Oscaria voittaneen Hepburn-klassikon. Välillä on ehkä liiankin ilmeistä, että elokuva pohjautuu musikaaliin. Muutamat laulut ovat tarttuvia ja hyviä, mutta osa on kuin pelkkää puhetta musiikin säestyksellä. Audrey heittäytyy rooliinsa ihanasti kunnon brittiaksentilla, jossa h-alkukirjaimia ei tunneta ja lause "the rain in Spain stays mainly in the plain" sanotaan täysin niin kuin kirjoitetaankiin.
Kolmetuntinen elokuva oli makuuni liian pitkä, mutta silti se viihdytti.

Omat tähdet: ***½
Katrin tähdet: ***

2 kommenttia:

  1. Ah, tämä on ihana elokuva!!! Mutta mä rakastankin Audreyta ja musikaaleja.

    Tarina on tosin pohjimmiltaan sovinistinen (mies muokkaa naisesta mieleisensä) ja vanhahtavan elitistinen (vain kirjakieli on oikeaa kieltä). Jos unohtaa nämä epäkohdat ja muutenkin vanhentuneen ja hupsun arvomaailman, niin voi nauttia elokuvan huimaavan kauniista puvuista, mukaansatempaavista lauluista ja Audreyn hehkusta. Todellinen hyvänmielenelokuva. :)

    VastaaPoista
  2. Mä kans rakastan tätä elokuvaa, aivan ihana! Muutenkin vanhoista elokuvista löytyy aivan uskomattomia helmiä ja onhan Audrey nainen aivan omaa luokkaansa.

    VastaaPoista